h1

Ja niin vietiin Wiitä

lauantai, 26. tammikuu, 2008

Kollegani ja ystäväni David Nieborg kirjoitti eilen hauskalla tavalla itsereflektiivisen jutun pelijournalismista, erityisesti ns. valtamediassa julkaistuista pelijutuista.

Aihepiiri yhdistää meitä, minua ja Davidia, monella tavalla; meillä kummallakin on saman suuntaisia, sekä teoreettista tutkimusta että journalismia sivuavia intressejä. On myös ollut hauska huomata, että pelimediatilanne Hollannissa on varsin samanlainen kuin Suomessa.

Tässä blogipostauksen tiivistelmä: David keksi mielestään hyvän idean lehtijuttuun — miten Wiitä käytetään tavallisessa, isossa firmassa ”jumppalaitteena” ja piristyksenä kahvitauoilla. Laite ei paljoa maksa, se on työntekijöiden mielestä hauska, pelatessa tulee liikuttua, pelit ovat lyhyitä ja kevyitä, ja niin edelleen. Näin saatiin kirjoitettua positiivinen ja yleisellä tasolla kiinnostava juttu pelaamisesta ilman turhaa addiktio- tai väkivaltalässytystä.

Originellista artikkelista tuli niin kiinnostava, että kohta Davidia vietiin. Juttua referoitiin radiossa, isossa kansallisessa sanomalehdessa, televisiossakin. Lähdettä mainitsematta, tietenkin, mutta niinhän mediamaailma toimii. Kun tarina on hyvä, sillä ei ole enää väliä, kuka sen kertoo.

Joku raja kuitenkin ylittyi, kun NOS Headlines julkaisi, yllättäen, artikkelin täsmälleen samasta aiheesta — samasta Wiin peluusta sen täsmälleen saman firman samassa kahvihuoneessa. Sama aihe, sama näkökulma, samat lauseet hiukan toisin muotoiltuna.

Ja joku ”oikea” journalisti sai siitä artikkelista palkan ja varmaan kiitokset hyvästä työstä.

Onko mediatyöläisillä niin kiire, että on helpompaa referoida muita, etenkin kun jutun voi kopioida (lähes) sanasta sanaan ja sen voi tehdä lähdettä mainitsematta?

Onneksi tällaista ei tapahdu Suomessa. Eihän.

Tässä vielä linkki Davidin blogiin, Gamespaceen.

(Tämä postaus näin välipalana, huikeaa Cloverfield-analyysiani odotellessa.)

About these ads

3 kommenttia

  1. Business as usual.


  2. Minusta on kiinnostavaa juuri tuo, että millon kynnys ylittyy siihen että lumipallo lähtee liikkeelle. Hyvä esimerkki on tuo mainitsemasi juttu, mutta vastaava käytös tuntuu olevan vallalla vähän kaikessa täsnä ”hitti”teollisuuden aikakautena.


  3. Lähteen mainitseminenhan olisi periaatteessa sen myöntämistä, että tekstejä kopioitaisiin lehtiin suoraan. Tätä taas ei voida brändisyistä tehfdä.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: