Jussi ja seksi

Eikö teistäkin ole rasittavaa seurata, miten järjestelmällisesti juhannus ja sukupuolivietti liitetään yhteen? Onko syy suomalaisen kansanperinteen naimiseen liittyvissä uskomuksissa, Janina Frostellissa, keskikesän uutistyhjiössä vai valon määrän lisääntymisestä aiheutuvissa väistämättömissä fysiologisissa muutoksissa ihmiskehossa (ja sen myötä psyykessä)?

Koska jussin ja seksin yhdistäminen on paitsi rasittavaa myös epäeettistä, pitäydyn aiheen käsittelyssä tältä osin tähän.

No okei, myönnetään: juhannussuhteeni on ongelmallinen. Olenhan nuorekas city-ihminen, joka ei harrasta mökkejä, makkaroita, sukua tai saunoja. Mistä jussini siis ko(o)stuu? Tähän mennessä linja on perustunut kokeellisuuteen. Perinteet eivät ole kunniassa.

Minua järkytti jo suosikki-kasvisravintolani pari päivää sitten tarjoama jussikeitto. En tällä assosiatiivis-konstruktiivisella mielikuvituksellakaan pysty keksimään kyseiselle ruokalajille mitään muuta viittauskohdetta kuin lihakeiton.

Sitä paitsi juhannuksesta on ärsyttävää puhua jussina. Jussi sitä ja jussi tätä. Grrr.

Sinä seksinnälkäinen harhailija, joka vieläkin luet tätä merkintää, joudut pettymään karvaasti. Otsikoinnillani testaan ainoastaan sitä, kuinka paljon blogini lukijamäärät kasvavat, kun sivulle on ylöspantu eräskin s-sana.