h1

Vaadin elämään easy-listeningiä!

lauantai, 15. heinäkuu, 2006

On aina virkistävää herätä sirkkelin sirinään. Erityisen miellyttävää se oli tänä lauantai-aamuna, kun olo oli hieman delicate — käyttääkseni yläluokkaisilta brittiopiskelijoilta oppimaani hienostunutta ilmaisua, joka viittaa nestetasapainon korjausliikkeitä edellyttävään psykofyysiseen tilaan. Selväksi suomeksi dagen efteriin.

Naapuri on keksaissut itselleen rentouttavan kesäharrasteen: sirkkeliä aletaan laulattaa normaalisti joskus yhdeksän pintaan, hetken aikaa kuuluu SHRRIIIEEEEEEEEKKKK ja sitten on taas hiljaista. Tarpeeksi pitkän aikaa, muutaman minuutin, jotta ehtii juuri rentoutua ja parhaassa tapauksessa nukahtaa suloisesti uudelleen. Ja pian, vaativammin: SHRRIIIEEEEEEEEKKKK!!

Uinuva kaupungin keskusta, kesäloma, varhaisen aamun raukeus ja sirkkeli — joku näistä ei kuulu joukkoon.

No, onhan niitä pahempiakin ääniä. Esimerkiksi veljeni herätyskello, joka kuulostaa lähinnä räkäisesti rääkyvältä räähkäkäkkäräisen ja palovaroittimen sekasikiöltä. Ääni on luultavasti syntynyt jossain elämäänsä kyllästyneiden insinöörien laboratoriossa, jossa nämä kehittelivät takuuvarmaa (kuolleista) herättäjää. Paradoksaalisesti ääni käytännössä lamauttaa aivotoiminnan noin sadan metrin säteellä. (Oikeasti, naapuritkin tulivat kerran valittamaan.)

Kun nyt alettiin valittaa, niin vali-valitetaan sitten oikein kunnolla. En myöskään jaksa kuunnella pihalta sisälle puskevia lasten ääniä. Miksi kakaroiden pitää aina kiljua, vaikka viestin vastaanottaja hyppelisi noin metrin päässä yhtä lailla kiemurtelevasta kommunikoijasta? Ja pakkoko on aina riehua niin kamalasti. Miksi ne heräävätkin niin aikaisin ja ovat heti valmiita kiljuntaan? Eikö voisi olla hetken ihan paikallaan, hiljaa, ja sitten rauhallisesti ja huolellisesti artikuloida sanottavansa?

Alan kohta huutaa ikkunasta noille metelöijille.

Mainokset

2 kommenttia

  1. Lisää NIMBY-mielialaa täältä:
    http://users.utu.fi/anulah/historica/tanaan.htm#4


  2. Au, au, au ja auts. Joo, toisto tekee näistä aina vain ikävämpiä. Satunnaisen kirskunnan nyt vielä kestää, mutta että usein ja paljon… hrrrr!



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: