Archive for syyskuu 2006

h1

Kunnon soopaa

perjantai, 29. syyskuu, 2006

Kohta koittavan perjantai-illan kunniaksi rippunen elokuva-asiaa. Luin äsken loistavan arvostelun ensi-iltaan tulevasta Snakes on a Planesta. Leffan ideahan on yksinkertaisuudessaan tyrmäävän hyvä: on lentokone ja on käärmeitä. Näiden kahden entiteetin rauhaisan rinnakkainelon tiellä on epämääräinen joukko ”yhden ominaisuuden” ihmisiä. Kuka niitä tyhmiä ihmisiä jaksaa katsoa? Raivataan ne pois tieltä.

Kaiken keskellä riehuu tosiäijä Samuel L. Jackson.

Kuunnelkaa arvon kriitikkoa:

[David R.] Ellisin ohjaus on dynaamisen räväkkä ja hyvin rytmitetty. Elokuvan ensimmäinen puoli petaa alkuasetelmia, ja käärmeiden esiintulon odotus palkitaan harvinaisen verisellä ja brutaalilla mässäilyllä. Otukset iskevät silmäkuoppiin, nieluun ja minne tahansa, mikä eniten järkyttää. Mieskatsojien käärmeet saattavat kiemurrella katsomossakin, kun nestemäistä hätäänsä poistavan herrasmiehen tietämättä lavuaarista nousee vihainen myrkkykäärme. Kuten kuka tahansa kusetetuksi joutuva, tappajakäärmekin iskee kiinni sinne, missä se eniten tuntuu.

Vaikuttaa oikein sievältä ja kerrassaan lupaavalta. Nättiä on myös se, miten jänniin sfääreihin SoaP-fanitoiminta on räjähtänyt — mielenkiintoisia juttuja näyttää vaikkapa Snakes on a Blog. Myös arviossa todetaan, että

[v]uorovaikutus fanikulttuuriin on ollut vahva, ja yleisön pyynnöstä elokuvaan on jopa kuvattu muutama lisäpätkä, ihan vain sensuuriviranomaisten ja auteur-teoreetikkojen kiusaksi. Kymppikerhokohta lentokoneen vessasta on tyyppiesimerkki. Jointtia poltteleva kiihkeä nuoripari, lähikuvat neitokaisen rintavarustuksesta sekä käärmeen julma isku nänniin nostivat täysin tarkoituksella elokuvan ikärajaa Yhdysvalloissa R-luokitukseen. Syinä huumeet ja seksi, jotka muuten loistavat täysin poissaolollaan.

Tahtoo lisää käärmejuttuja ja muita kultteja Suomeen.

h1

Elämysmatkailua Vantaalla

keskiviikko, 27. syyskuu, 2006

Taannoisen pääkaupunkiseutumatkailuni kuvasatoa.
Tässäpä tarjolla oiva lähiö baari, karaoke ruoka ja biljardi tanssi.

h1

Totuus löytyy vessan seinästä

maanantai, 25. syyskuu, 2006

Yhtäkkiä yliopiston päärakennuksen naistenvessan ovessa (sisäpuolella) lukee jotain sellaista, joka täytyy heti taltioida. Ah, mitä tähän voi enää lisätä? Viisaita nuo helsinkiläiset opiskelijat.

— Kokeile seksiä
naisen kanssa.
Auttoi minua 100% :)
— Kokeile seksiä
turkulaisen kanssa,
auttoi minua 100%
— Miten ois turku-
lainen nainen? :)

(Kirjoitus alhaalla oikealla.)

h1

Kuusysi ja sormi

maanantai, 25. syyskuu, 2006

Kyllä tämä itäinen pääkaupunkimme on sitten upea paikka. Ei siksi, että täällä saattaa puolivahingossa bongata baareissa rokkareita, jotka käyttäytyvät maailmantähtien malliin, vaan siksi, ettei ketään kiinnosta. Katsokaa vaikka noita staraa kylkeileviä ihan tavallisen näköisiä tyyppejä: ”Nam, onpas hyvää lonkeroa, taidanpa kulauttaa kerralla tuopin tyhjäksi” ja ”Hitsi vieköön, nyt tuli jo toinen tekstari, joo joo, tulen ihan kohta kotiin”.

Yritä siinä keskellä sitten näyttää raisulta veikkoselta.

h1

Freud oli väärässä

torstai, 21. syyskuu, 2006

Maailman suurin mysteeri ei ole se, mitä nainen haluaa, vaan se, miten nainen voi ymmärtää miestä.

Onneksi meillä on keskuudessamme mediapersoona Viivi Avellán ja uusi Viivistore, josta löytyy apu tähänkin vaivaan. Storessa on tarjolla muun muassa ”hulvattoman hauska” MAN HUNTING — miesten metsästyspeli, jossa ideana on oppia tulkitsemaan miehiä oikein. Siis ei vain tulkitsemaan, vaan nimenomaan tulkitsemaan oikein. Samalla pelin kuluessa olisi tarkoitus nauttia elämästä ”kaksilahkeisten” kanssa niin kauan kuin vielä voi (ennen kuin se oikea osuu kohdalle ja sitoutuminen on väistämätöntä).

Viivi kertoo myös, mistä täydellinen sinkkuelämä koostuu: ”ystävistä, matkoista, miehistä, juhlista, shoppailusta ja miehistä”. (Itse lisäisin listaan vielä yhden kerran ”miehistä”.)

Sinkkuelämän yksityiskohtien ymmärtämiseksi sinkun, ex-sinkun tai tulevan sinkun täytyy tosin ostaa Viivin Sinkkunaisen käsikirja (vain 27,90€). Siinä luvataan selvittää muun muassa tekstiviestien salatun maailman salat.

Jo pinnallisen tutustumisen perusteella opin verkkosivuilta yhden tärkeän asian. ”Komeiden kaksilahkeisten” korrekti vastinpari ei olekaan viiskytluvun tyyliin ”se kauniimpi sukupuoli”, vaan ”kisumirrit” eli ”kisut”.

Nyt kyllä täytyy turvautua sulkeumaan ja palata takaisin alkuun. Maailman suurin mysteeri on sittenkin se, miten nainen voi ylipäänsä yrittää ymmärtää yhtään mitään.

h1

Keskustelkaamme siitä, rakkaani

keskiviikko, 20. syyskuu, 2006

Olen tässä työnteosta ahdistuneena mietiskellyt, että jospa sitä vaihtaisi jollekin toiselle uralle (sic). Sopiva ammattinimike vain on puuttunut, vaikka kaikenlaisia vaihtoehtoja tässä on mielessä pyöritelty. Putkimies? VR:n konduktööri? Kahvilan pitäjä? Hmmm.

Nyt tuntuu, että olen taas askeleen lähempänä unelma-ammattini löytymistä. Minusta voisi tulla parisuhde- ja avioliittoneuvoja, ja esimerkiksi toiminimi Bes R. Wisser sopisi hyvin käyttööni.

Kaikki alkoi siitä, kun aloin vakavissani miettiä niitä muutamaa viestiä, joiden mukaan minun pitäisi kirjoittaa tänne blogille paljon henkilökohtaisemmista ja intiimimmeistä (dziisus!) aiheista kuin nyt kirjoitan. Niinpä tein sen, mitä jokainen kaltaiseni sosiaalisesti heikkoa mutta tietoteknisesti rikasta elämää viettävä ihminen luontaisesti tekisi: googletin aiheella ”ihmissuhteet”.

Löysin heti herkkuja. Tukiasema.net -sivusto tarjoaa auttavaa kättä muun muassa parisuhdeongelmissa rypeville. Näin se valistaa meitä ihmispoloja esimerkiksi Riitele, mutta tee se oikein -otsakkeen alla:

Perheen keskuudessa tulee usein esiin ristiriitoja, jotka yritetään ratkaista tavalla tai toisella. Aikuisella tasolla nämä tilanteet pitäisi tietysti ratkaista keskustelemalla. Erinäisistä syistä johtuen (esim. stressi, väsymys) näin ei aina tule toimittua, vaan viha purkautuu riidaksi. Jotkut ovat parempia riidan välttelemisessä, toisten mielestä riiteleminen ja suuttuminen jopa kuuluvat perhe-elämään.

Uh, mitä tavaraa! Vai että oikein viha purkautuu riidaksi? Ja ihan kuin riitelemisen välttely olisi Tukiaseman mukaan kannatettava taktiikka? Samanlaista sormenheristelyä tarjoillaan myös avioeroa käsittelevällä sivulla:

Avioeroihin voivat johtaa hyvinkin erilaiset syyt. Näitä voi olla esimerkiksi alkoholiongelmat, väkivalta, rahahuolet, seksuaalisuuden ongelmat, uskottomuus, ristiriidat perhe-elämässä, lastenkasvatukseen liittyvät ongelmat ja mielipide-erot, erilaiset kriisit tai tyytymättömyys. Joskus eroamisen syy voi olla oman tilan hakeminen, yksilöityminen. Tämä kuuluu kuitenkin osana parisuhteen kehittymiseen; suhteen alkupuolen tiivis, jopa symbioottinen seurustelusuhde tasaantuu ajan myötä kahden aikuisen väliseksi parisuhteeksi, jossa on tilaa myös molempien yksilölle.

Siis oukkidoukki, avioliitossahan olemme epäilemättä me ja meidän yksilömme… Lisäksi monilla meistä voi olla mielikuvitusystävä, esimerkiksi yhdellä opiskeluaikojen poikaystävälläni oli ihan rehellisesti näkymätön Eero. Eikä siinä mitään, kunhan muuten säilyy yhteiskunnan tuottavana kansalaisena. Pikku yksilöt menevät siinä sivussa.

Vasta avioeroa koskevan sivun lopusta selviää, että nämä setä-/tätimäiset ohjeistukset onkin ehkä kirjoitettu tukevasti viime vuosituhannen puolella.

Yleensä avioliiton solmimiseen liittyy monenlaista mystiikkaa, päällimmäisenä oletus siitä, että se lujittaa jollakin salaisella tavalla parisuhdetta. Usein parisuhteeseen ladattujen odotusten suhteen joutuu kuitenkin pettymään, kun häiden jälkeen huomataan, että onkin naimisissa saman ihmisen kanssa jota riiasi ennen avioliittoa.

Siis mitääh… riiasi? Riiasi!? Vain todellinen tyylilajeilla leikittelijä voi käyttää uskottavasti tällaista sanaa tässä kontekstissa. Lupaan katsoa vaikka kaikki Suomisen perheet uudestaan, jos se auttaa minua kirjoittamaan yhtä hyviä ja käytännöllisiä parisuhdeopastuksia.

h1

”You have lost the war.”

keskiviikko, 20. syyskuu, 2006

BBC History: Empire and Sea Power -verkkosivuilla voi pelata uusiksi Waterloon taistelua. Myös Trafalgarin meritaistelun pelityksessä voi kokeilla brittinä Ranskan ja Espanjan laivastojen lyömistä (”Battlefield Academy Special Edition”, hehe).

Pelit vaikuttavat lähtökohtaisesti sekä hauskoilta että opettavaisilta, mikä on tietenkin jo aikamoinen saavutus sinänsä. En kuitenkaan kauheasti innostu BBC:n sivuston tarjoamasta ”Test your military knowledge with this weapons quiz” -tyyppisestä aineistosta, kun olen tällainen sivariseurassa marinoitunut hippi.

Sitä paitsi jos sotapeliä aikoo pelata, niin silloinhan pääasiana on räiskintä, right? Tosin silloin saattavat ne kasvatukselliset päämäärät unohtua.

Pahin puute yllämainituissa peleissä kuitenkin on se, ettei niitä voi pelata ns. vastakarvaan. Ainoa anarkistinen teko, jonka niissä voi tehdä, on se, että häviää mahdollisimman nopeasti. Ja se taas on ainoastaan tosi vähäisessä määrin kivaa.