h1

Takaisin helvettiin

maanantai, 11. joulukuu, 2006

No olihan viikonloppu. Olen juoksennellut eri kaupungeissa tapaamassa erilaisia ihmisiä niin etten ole nukkumaan ehtinyt, saati koneeseen koskenut. On tuntunut monenlaiselta. Kolmen päivän aikana olen ehtinyt tosissani ihastua, vihastua, v*ttuuntua, innostua ja riehaantua.

Yksi kivoimmista* kokemuksista oli perjantai-illan synkeä Inferno. Korkkasin paikan kahden valloittavan miehen seurassa. Kokemus oli niin järisyttävä, että se sai minut reflektoimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä — kuten sitä, saako hevimestaan tulla vihertävässä jumpperissa. (Ei saa.)

Muutenkin on tuntunut kummalliselta. Voi Amorphis. Jotkut etsivät itseään vaihtamalla yhdet kliseet toisiin yhtä turruttaviin. Ei auta. Noin ei päästä lähestymään sitä, mikä todella merkityksellistä on, yodaan.

Sami. Ensinnäkin hevibaarin tulee olla musta ja kalsea, eikä pinkeillä perhosilla ole paikkaan mitään asiaa. Jos joku hentoinen korento eksyisikin rautaporteista sisälle, se liiskattaisiin armotta lattiaan. Äkkiä seinät, katto ja lattiat valuisivat verta, eikä meistä kukaan halua ympäristöön verenvuodatusta. Paras pitää viattomat luontokappaleet siis siellä, minne ne luontaisesti kuuluvat, eli metsässä ja raparperin alla.

Toinen ja ehkäpä vielä ensin mainittuakin tärkeämpi syy hevibaarin tummuuteen on se, että musta nostaa ihmiset esille. Kuulkaa näin yksinkertaisen nerokasta se on. Metalli on iloinen asia. Se on viesti elämän puolesta. Hevarit ovat rentoja ja reippaita, sillä metalli synnyttää kuulijassaan positiivisia viboja. He ovat myös ystävällisiä, koska heillä ei ole mitään syytä purkaa aggressioita kanssakärsijöihinsä, toisin kuin esimerkiksi iskelmäfanaatikoilla, jotka voivat suorastaan elää terrorisoiden muita. Näin olen antanut itselleni kertoa.

Sitä paitsi mikä korostaisikaan herkemmin ihmisen ilmeitä, hiussuortuvien liikehdintää ja ihon vivahteita kuin syvänmusta tausta? Eikö ihminen ole kauneimmillaan ja haavoittuvimmillaan seistessään tyhjyyden edessä? Jos minä saisin päättää, myös Infernon baaritiskin kelmeä hehku katoaisi mustaan aukkoon. Todellinen synkkyys se vasta jännittäävää olisi.

Seuralaisistani toinen pudisteli yhdessä vaiheessa huolestuneena päätään: ”Paikan asiakkaista ainakin 85 prosenttia on miehiä.” En tiedä, haluaisinko nostattaa kansanliikkeen hevibaarien naisedustuksen lisäämiseksi vai piilotella tätä suloista salaisuutta itselläni. Metallimestoissa naistenhuoneissa ei ole jonoa. Baaritiskillä kukaan kärtty-Irma ei punge minun ja hellästi viipyilevän katsekontaktini väliin. Saan huomiota. Olen otettu. Ah! Ja sitä paitsi paikan naisetkin ovat kauniita.

Ainoa asia, jota edelleen syvästi pohdin, liittyy musiikin volyymin ja optimaalisen keskustelutilanteen väliseen jännitteeseen. Hevin kuunteluhan on vaikeaa niin sanotusti taustamusiikkina. Tosin vielä vaikeampaa on olla keskustelematta kiinnostavien ihmisten kanssa vaikka ääniaallot jyräisivätkin sanat lyttyyn. Pitäisikö panostaa äänentoistoon vai verbaliikkaan? Siinäpä dilemma.

* Erään kerran kun kirjoitin metallista, veljeni ystävällisesti huomautti, että kiva kuuluu sellaisten sanojen kategoriaan, jota ei tule koskaan eikä missään tilanteessa käyttää ko. aihepiiriin yhteydessä. Mutta minähän olenkin tällainen kapinallinen.

Advertisements

11 kommenttia

  1. Ok. Olen väärässä. Mustaa sen olla pitää. Eikä vessoihin valoja. Ja drinksut kaikki salmarijohdannaisia. Ja narikasta kaikille lakutikkarit. Metallimusiikki sinänsä on parhaimmillaan mieltä ylentävän positiivista. Että tasapaino tällä tavalla.


  2. Loistavia ideoita! Toteuttamiskelpoisia kaikki. Ja kaljaa voisi yhtä hyvin myydä mustista tuopeista. Tai miksei kaikkia muitakin juomia. Näin ne saattaisivat jopa mennä sekaisin, ja sitten riittäisi jutun juurta baaritiskillä, kun arvuuteltaisiin kilpaa vieressäkittaajien kanssa, mikä on mitäkin ja kenenkin… Jotkut saattaisivat siinä hässäkässä joutua jopa maistelemaan vahingossa uusia tuotteita. Tällaisten sosiaalisten innovaatioiden kautta lisätään hyvinvointia maailmassa.

    Ja sitten vielä tärkeä huomautus. Mikään, mikään ei kuulosta naisesta kauniimmalta kuin ”olen väärässä” miehen suusta. Oi kiitos!


  3. eipä kestä kiittää. Kiitos vinkistä, käytänkin tuota ”Olen väärässä”-toteamusta jatkossa useammin siis :-)


  4. Musta on aina muodissa, joo — mutta eikö sitä pitäisi pilkettä olla hevarinkin silmäkulmassa? Metallistit ovat ihmisapinan alalajina yksi niitä kaikkein hassuimpia, joten eiköhän kaikki oteta Kotiteollisuudesta mallia ja syleillä sitä sisäistä vaaleanpunaisuutta ihan vain avoimesti. :) Ja jätetä ne eksyneet perhosetkin rauhaan. Ja hankita pinkin värinen PS-kakkonen. Tai ihan vain kuunnella musiikkia ilman turhia paineita väärän värisistä jumppereista. Mutta myönnettäköön, mustat tuopit ja valoton vessa ovat kovia innovaatioita, tosin jälkimmäisiä tapaa jo tavan takaa.


  5. Niin. Tämä on kauheaa. Olin täysin vakuuttunut asiani oikeellisuudesta, siis kaiken mustuudesta, vielä päivällä, mutta nyt minusta alkaa tuntua siltä, että kirpeänpinkki hevibaari voisikin olla itse asiassa aika kiva idea.

    Jos yhdistäisi yhteen ja samaan konseptiin raskaita kliseitä (mustaa, maskuliinisuutta, pirunsarvia, hiuksia, nahkaa) ja kaikenlaista ennenkuulumatonta (My Little Ponyja, pikku tutuja, kukkia, sulotuoksuja, kevyitä ja painottomia asioita — ehehehee) tuloksena voisi olla jotain kerrassaan hätkähdyttävää! Vai menisikö se sitten jo liian rajuksi? Jotenkin minusta tuntuu, että pinkissä ympäristössä alkaisin pelätä asioita, joita ennen pidin kovin tuttuina ja turvallisina.


  6. Musta on kärsinyt inflaation. Larppaajat, hevarit, ahdistuneet teinijäbät, metallistit, anarkistit, gootit, arkkitehdit, tyylileidit ja hc hc true kulttuuritantat… kaikki vuorautuu mustaan. Ehkä olisikin kovempi juttu, jos metallimusiikin sävyt ja tyylisuunnat tai vastakkainasettelu näkyisi skenessä vahvemmin? Itse annan Infernolle propsit all black -pukukoodista, josta johtuen jäänkin odottamaan baaria, joka tekee asiat toisin: sisustaa doomahtavilla deko-käppyröillä ja grindaavilla väripläjäyksillä.


  7. Voi söpöä, deathgrind-Soppa’s back! Mutta tiedäthän, darling, että once you go black you can’t go back. Mitä ihmettä mustan tilalle? Kirkuvaa punaista ehkä? Ei ainakaan vaaleansinistä tai keltaista. Vihreää… joo, okei. Violetti ja tummansininen voisi olla tosi jees.

    Kilpailevat ideasi kuulostavat kyllä lupaavilta. Siis miksei Hellsinki voisi profiloitua täysillä They Only Come Out at Night (of the Living Dead) -stadiksi, jossa hilirimputi-iskelmäbaareja on… öö.. harvassa? Joka korttelille oma hevibaari! Näin saataisiin eri tyylisuunnat, kirjot, pukeutumistyylit ja asenteet esiin aivan eri tavalla kuin nyt. Jokaiselle löytyisi oma paikkansa, jossa tuntisi olevansa kuin kotonaan.

    Mutta mutta. Jos nyt ajatellaan tätä asiaa reaalitodellisuuden kannalta, niin harvallahan on nyt tässä nykyisessäkään hevibaarissakaan totaalisen all-black meininki päällä. Bändipaidat — voi tuota värien kirjoa ja eri kuva-aiheista rakentuvaa hienovaraisen kutsuvaa symboliikkaa!

    Miten olisi siis ensihätään sellainen strikti dresscode, että ilman bändi-, keikka- tai fanipaitaa ei ole paikalle tulemista? Jo ovella poke tarkistaisi, millaista paitaa tulijalla olisi tarjolla. Näin ihmisten kategorisointi ja luokittelukin helpottuisi huomattavasti. Kaikilla olisi ikään kuin jo valmiiksi ovella leima otsassa: katsokaa, tätä fanitan, tällainen olen, ottakaa tai jättäkää. Samanmieliset ryhmäytyisivät ja eri joukkueiden välille syntyisi kiivaita verbaalisia otteluita, joissa miteltäisiin tietyn bändin, musatyylin, asenteen ja loppujen lopuksi oman itsen olemassaolon oikeutuksesta. Lopputulos olisi osallistuvan havainnoinnin juhlaa.


  8. Pahus, olisi pitänyt kommentoida ennen mitään keskustelua, nyt koen tarvetta osallistua siihen. ;)

    Inferno ei kylläkään omaperäisyydellä pisteitä kerää, itseasiassa siellä on aivan liikaakin tavallista metallitilkettä. Nahkatuolit, muutamat loosit, seisomapöytiä ja Slipknotjuliste, suuri sellainen. Niin ja se matala alakerta jossa on lasia enemmän kuin Pilkingtonilla.

    Se mistä sille voi antaa pisteitä, on se että se on olemassa, keskustassa ja tilava. Corner ja Hevimesta olivat tähän saakka ainoat tiedossani olleet metallistin lempipaikat, omaa The Rock Bar-kantabaariani lukuunottamatta koska se on pieni ja viihtyisä.

    Ja sitten tämä keskustelu… Valitettavasti metallimusiikin kuuntelijat ovat tosiaan yhtäaikaa kollektiivisia että introvertteja, joten kaikki stereotyypeistä poikkeavat ideat ovat todella vaikeita lyödä läpi ja saada suosituiksi.

    Ai niin, Soppa, se että sanoo mustan kärsineen inflaatiosta, on sama kuin sanoisi että ”aurinkoon on jo totuttu, vaihtelua kiitos”. Itse esimerkiksi en käytä mustia käyttääkseni mustia, vaan siksi että pidän siitä. Silloin inflaatiolla ei ole omasta näkökulmasta vaikutusta kyseiseen väriin.

    Se minkä omaan kuvitteelliseen korttelimetallibaariini haluaisin, olisi Viikon Vittuiluvartti, eli minut saisi haastaa lauantaisin päänaukomisessa tms vastaavassa verbaalilämmittelyssä, ja voittajalle olisi tarjolla T-paita sekä illan juomat.

    Tapoja lisää/uusia, ei pelkästään sitä mitä silmä näkee ja kuulee. Sisustuksen hyväksyntä tulee toki esille paikalle saapumalla, mutta monilla paikalle saapumiseen riittää musiikki ja juominen. Tai jopa seura.

    Ensi kerralla asiasta lienee oma merkintä paikallaan. :)


  9. No sitähän minäkin, vaihtelua kehiin, vaikka sitten saman lajityypin sisällä. Kyllähän mustassakin riittää sävyjä. Olisikohan metallistien laumasieluisuudella pohjaa ihan jo siinä, että vaihtoehtoja on niin vähän tarjolla? Tai toisaalta, riittää niissä hevareissakin monenlaista menijää.

    Olinkin ihan unohtanut tuon Slipknotin. Oli muuten järkyttävän kokoinen juliste.

    Ja kyllä, vaadimme oheisohjelmaa hevibaareihin, Samin rakastaman hevikaraoken oheen!


  10. Ei sitä karaokea lainkaan. Ei ei nou nou. ;)


  11. Karaokesta ei tingitä. Eikä ilmakitaroinnista.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: