h1

Ihminen ja kone

tiistai, 8. Touko, 2007

Niin siis että mitä? Anna ohjelmalle viisitoista sekuntia aikaa lopettaa kiireisenä oleminen, minulta saatavan vastauksen odottaminen tai toimintansa lopettaneena olo? Erityisesti tämä viimeksi mainittu on mielenkiintoinen vaihtoehto. Onhan kamalaa, jos ohjelmaa ei voi lopettaa, jos se on jo lopettanut itsensä.

Ja sitä paitsi, mihin tarvitsen tiedotetta lopetusongelmasta, jos ohjelma on jo lopettanut itsensä?

Anna aikaa ihmiselle, anna aikaa ohjelmalle. 15 sekuntia!

Alan kohta olla jo niin vainoharhainen, että tässäkin on mielestäni jotain pahaenteistä:

Todellakin — koneen näkökulmasta hiiri toki voi olla Human Interface Device, mutta minunpa mielestäni se on ennen kaikkea hiiri. Ja jos tämmöinen popahtaa minun näkökenttääni, niin eikö sitä ko. rajapintaa silloin voisi kutsua sillä nimellä, jolla minä sitä kutsuisin?

Haluan säilyttää edes illuusion siitä, että minä hallitsen koneita eivätkä ne minua, vaikka todellisuudessa asia olisikin päinvastoin.

Olen tällaisten asioiden suhteen nyt herkistyneessä tilassa. Kävin nimittäin viime viikolla vessassa, jossa oli oikein virallinen, messinkilaatalle kaiverrettu oven lukitusohje (kuvatodiste seuraa). Kun minä en oikeastaan haluaisi sellaista maailmaa, jossa ovien avaamisesta ja sulkemisestakin täytyy jokaista ihmispoloa erikseen sanallisesti opastaa.

Advertisements

8 kommenttia

  1. Aika helmen olet itunesista löytänyt, eihän tuossa ole myöskään peruuta-painiketta josta voisi napsauttaa. Moni meistä varmaan haluaisi tuollaisen jälkeen napsautella virheilmoituksen suunnittelijan naamaan 15 sekunnin välein, jollei se lopeta tuollaisten virheilmoitusten tekemistä tai vaikka olisikin mahdollisesti jo lopettanut toimintansa.


  2. Hehee… olet oikeassa. Kun tuota iTunes-infoa vähänkin ajattelee, niin paljastuu kummallisia asioita. Olen siis lopettamassa ohjelmaa, ja kertoo minulle, että lopettaminen ei nyt onnistu. Miksi? Koska ohjelmalla on ”kiire” (toimintansa lopetuspuuhissa?), se haluaa varmistuksen lopettamispyyntöön tai se ei edes ole käynnissä! Lopeta-painikkeella ohjelman saa kuitenkin loppumaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Odota-napilla ohjelmalle voi antaa aikaa lopettaa itse itsensä, tosin senkin jälkeen ohjelma on vielä suljettava. Tai siis ainakin yritettävä sulkea…


  3. Exä voisiksä vähän antaa tilaa tolle ohjelmaraukalle, kun se yrittää niinq lopettaa… mut sä vaan kuumotat sitä koko ajan. Vai onko kyse sittenkin siitä, etä oot tekemässä bänät, mut se ei ole vielä valmis? Aijai, kyllä naiset on niin julmia.


  4. Tietty olen niin julma, että silmääkään räpäyttämättä olisin sen lopettanut, jos se olisi ollut mahdollista. Mutta heti kun sillä ilmeni omaa tahtoa, asiat alkoivat mennä pieleen. Toisaalta, jos se ruoja oli tietämättäni lopettanut suhteemme, ja tässä se vain osoitti valtaansa ilkkumalla minulle, että ”lopettaminen ei nyt onnistu, koska SAATAN olla jo itsekin lopettanut kaiken”!? Tuhma softa. Sen vaan sanon, että kun ihmiset eivät ole loogisia, edes ohjelmien pitäisi olla.


  5. Moe,

    ”Human interface device…” Tässä juuri muistelen lukeneeni jostakin digikulttuurikirjan alusta, että olisi aika tarkastella asioita koneiden näkökulmasta, ehkä tässä on avain siihen, miten koneet vapautetaan toiseuden vankeudesta.

    Sana ”kiireinen” on hellyttävä, koska siitä tulee mieleen vanhempi joka keittiössä yhtaikaisesti lukee lehteä, purkaa kauppakassia, avaa kirjepostia ja laittaa ruokaa. Mitkä arkiaskareet lienevät vieneet IPodin huomion, niin ettei se ehdi hoitaa käsillä olevaa ihmissuhdetta. Mutta suhteiden loppumetreillähän tosiaan välillä käynnistyy taisto siitä, kumpi ehtii lopettaa ensin, lienee siis luontevaa että kone yrittää säilyttää arvokkuutensa viime rippeet. Ongelmallinen vastarinnan ilmaisumahdollisuus, jota ei kuitenkaan tulkintakehyksessä pidä jättää huomioimatta. :-)


  6. Ei kun iTunes. Whatever.


  7. No niin, nythän tässä päästiin itse asiaan. Näin vapautamme koneet toiseuden ikeestä… mutta onko se edes mahdollista, meille ihmisille? Eikö koneiden ainoa toivo ole koneissa itsessään, todella irtautuneina ja itsenäisinä ihmissuhteista. Vai onko se sittenkin niin, että jokaisen koneen takana on ihminen (vrt. miehen takana nainen)? Kuka ottaisi koneista selvää, onko tässä itsekin muututtava koneeksi? Ehkä tässä nyt sitten pitäisi vain panostaa koneiden oman maailman kehittämiseen ihmisten ja ihmis–kone-maailmojen oheen.


  8. Hitsi, totta… koneiden vapauttamishankkeissa saatamme jäädä imperialistisiksi emansipaation impousaajiksi, jotka eivät todella voi auttaa koneita löytämään itseään… *luovuttaa*



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: