h1

Helsingistä kajahtaa

lauantai, 12. Touko, 2007

Voiko ulkomaille paennut, intohimoisesti kotimaahansa suhtautuva suomalainen musiikkifriikki olla näinä päivinä kommentoimatta Euroviisuja? Ei ihan, vaikka melkein.

Katsoin kyllä torstaista semifinaalia, ja tänään aikomuksena on asettautua TV:n ääreen vieläkin perusteellisemmin, hyvässä seurassa ja kera asiaankuuluvien virvokkeiden.

Nautin torstaisesta meiningistä yllättävän paljon, sillä olin tietoisesti pidättäytynyt kuulemasta yhtä ainutta viisua etukäteen. Viisuneitsyellä oli kivaa, sillä koko hössötys oli uutta ja ihmeellistä, ja biisitkin kuulostivat tuoreilta. Show toimi erinomaisesti juuri näin yllätyksellisesti ja kertaluonteisesti nautittuna. Oli kuin olisi yhtäkkiä astunut autiolta kadulta suoraan keskelle megaluokan bileitä.

Oli muuten vinhaa seurata Yleisradion lähetystä BBC:ltä. Itse asiassa sukkuloin Nederland 1:n ja BBC3:n välillä, sillä brittitoimittajat pitivät kopissaan omaa hauskaa siinä mitassa, että Jaanan ja Mikon (Mikko oli loistava!) kuukausien ajan harjoitellut juonnotkin jäivät välittymättä. Postikorteistakaan britit eivät ymmärtäneet mitään — he eivät selvästikään keskittyneet — koska niiden aikana käsky oli käynyt osallistaa katsojia. Kopissa keskityttiin siis lukemaan ääneen tyhjänpäiväisiä tekstiviestejä ja sähköposteja. Ja haastattelemaan DJ Boboa.

Tämän vastapainoksi toimittajat paneutuivat lähinnä bongaamaan esityksistä nahkahousuisia miehiä. Erityisesti naistoimittaja vaikutti suorastaan fiksoituneelta. Innokkaiden spekulaatioiden lopullinen tulos oli, että koko show´n aikana niitä nähtiin kahdeksan paria.

Tekstariäänestys oli muuten vaativa prosessi. Tajusin liian myöhään, että joka maassa on omat viestisisältönsä ja numeronsa. Eipä auttanut lähettää Yhdistyneiden Kuningaskuntien systeemeillä numeroa Hollannissa. Äänestin Serbiaa, jolla oli hyvä biisi, upea tulkitsija ja tyynesti kosiskelematon koreografia.

Tämän illan finaalissa nahkahousuja taidetaan nähdä vähän enemmänkin. Ja lateksifetisistejä. Kiva että viisuissa on mukana kaikenlaista musiikkia. Tosin jos minä saisin päättää…

Mainokset

2 kommenttia

  1. Ilmeisesti ei sit kuitenkaan ollut iso vahinko menettää BBC:n selostajaääntä. Jossain vaiheessa kaipailin sitä YLEn yliolkaisehkon tai SVT:n [ainakin hetkittäin] ”happamia sanoi kettu” -selostajien sijaan, mutta ei ollut saatavilla muuta omasta televisiosta. Ehkä on jaettu joku salainen PM, että Euroviisujen koppijuontajien pitää veuhkata jollain omituisella tavalla.

    Show’ta kelpasi katsoa ja laulutkin tuntuivat entistä paremmilta [tai sitten kärsin jostain vanhenemisen sivuoireyhtymästä, joka aiheuttaa vikaa musiikkimaussa.] :-) Ehkä pitäisi jopa ostaa levy.


  2. No huh, ei sentään ehkä levyä… Mutta kieltämättä oli kyllä hyvä show. Ja sehän se on tärkeintä tämmöisissä ohjelmissa. Mihin niitä selostajia itse asiassa edes tarvitaan? Tässä mielessä Wogan toimi hyvin, koska ukkeli osasi olla hiljaa pikku hiljaa purevan sarkasminsa ohessa.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: