h1

Onko se karhu? Onko se ihminen? Ei, se on Beowulf (osa 1)

perjantai, 19. lokakuu, 2007

Noin 1000-luvulle ajoitettu, englanniksi kirjoitettu Beowulf-eepos on saamassa uuden kinemaattisen tulkinnan.

Voisi tietysti spekuloida, miksi Beowulf, ja miksi juuri nyt. Joku väkäleuka voisi todeta, että varmaankin siksi, että uudelle versiolle on tilaa nyt kun kaikki ovat jo unohtaneet vuonna 1999 ilmestyneen ö-luokan version samasta saagasta, sen jossa oli pääosassa ei-niin-sävykkäistä luonnerooleista tunnettu Christopher Lambert. (Joku tosin saattaa muistaa tuon Beowulfin innovatiivisesta esikeskiaikaisen teknologian esittelystä: propaanilampetithan ne siellä palavat kirkkaalla liekillä kivisillä linnan käytävillä.)

Kohta ensi-iltansa saavan uuden Beowulf-version käsikirjoitusprojekti alkoi jo kymmenen vuotta sitten, joten ehkäpä tuo Lambert-versio vain epäonnekkaasti pukkasi väliin. Ja niin, onhan tämän leffan taustavoimissa tietysti myös suurta kunnioitusta herättäviä nimiä, mm. Neil Gaiman ja Roger Avary. Ohjauksesta vastaa Robert Zemeckis, mies Back to the Futureiden ja Forrest Gumpin takana.

Beowulfin ydinaines kytkeytyy todellisiin historiallisiin henkilöihin ja tapahtumapaikkoihin, itse asiassa 500-luvun puolivälin Skandinaviaan. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Tanskaan, ja saagan pääosassa on nuori ruotsalainen soturi, Beowulf, jonka nimen on arveltu viittaavan karhuun (bee-hunter). Beowulf-tulkinnoista kuuluisa on muuten eräs J.R.R. Tolkien. Ja Beowulfin nykyenglanninnos löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Beowulf-eepos, joka alkuperäismuodossaan on tosin nimeämätön, on tavattu tutkimuksessa jakaa kolmeen osaan siinä esiteltävien hirviöiden ja niitä vastaan käytyjen taisteluiden mukaan:

1. Grendel-hirviö terrorisoi tanskalaisen Hroðgar-kuninkaan rakennuttamaa Heorotia. Kuninkaan avuksi rientää nuori göötalaissoturi Beowulf, joka onnistuu lopulta surmaamaan Grendelin.

2. Grendelin surmaa seuraavana yönä Heorotin ja voittoa juhlivien miesten kimppuun hyökkää kostonhimoinen Grendelin äiti. Beowulf saa Unferð-soturilta aseekseen Hrunting-nimisen maagisen miekan, jonka turvin hän lähtee jäljittämään Grendelin äitiä järvelle. Käy ilmi, että äitimuori asustelee järven pohjassa. Saaga ei tiettävästi kerro siitä, mitä Beowulfin ja Grendelin äidin välillä pohjaluolissa tapahtuu, mutta ketään ei varmaankaan yllätä se, että Hollywood on keksinyt aukkoon elokuvallisesti mielenkiintoista täytettä — erityisesti kun myrkyllisenä mammana tiukkuu itse Angelina Jolie. Mutta eipä harhauduta pääasiasta eli väkivallasta: Beowulf ja Grendelin äiti ottavat raivokkaasti yhteen, eikä taisto voi päättyä muuten kuin toisen kuolemaan. Pintaan nousee tietenkin komea Beowulf, elävänä ja yksin.

3. Beowulf palaa voitokkaana oman kansansa pariin Göötanmaalle ja lopulta hänestä tehdään kuningas. Eräänä päivänä hänen orjansa varastaa lohikäärmeen luolasta Vänern-järven läheltä Earnanaesista kultaisen pikarin, ja siitä hurjistuneena lohikäärme hyökkää Beowulfin hoviin. Urheat soturit juoksevat pakoon tultasyöksevää lohikäärmettä; ainoastaan nuori Wiglaf-soturi jää Beowulfin avuksi. He surmaavat lohikäärmeen, mutta Beowulf kuolee taistelussa saamiinsa vammoihin.

Eräällä keskustelupalstalla ihmetellään sitä, miksi tällaisesta tarinasta vaivaudutaan tekemään Hollywood-leffa. Minä ihmettelen sitä, miksei ole tehty jo ainakin kahtakymmentä eri versiota — koko juttuhan on täydellinen pohja spektaakkelia vyöryttävälle ja ”toiminnan” kuvaamiseen hartaudella paneutuvalle väkivaltamäiskeelle. Siinä missä jotkut miettivät, kiinnostavatko 1500 vuotta vanhat jorinat enää ketään, minä pohdin syvästi sitä, miten nuo jumalattoman vanhat tarinat voivat kuulostaa niin kertakaikkisen tutuilta ja ”tuoreilta” vielä tänäkin päivänä, vaikka elämme mielestämme aivan erilaisessa maailmassa.

Ehkä ihmiskunnan historian olennaisin aines on sittenkin löydettävissä taikamiekoista, uljaista sotureista, petollisista naisista, lohikäärmeistä ja silmittömästä hurmeen vuodatuksesta?

Advertisements

6 kommenttia

  1. ”ihmiskunnan historian olennaisin aines”

    Kyllä. Ja täyttymätöntä, epätoivoista ja / tai karmeasti päättyvää rakkautta unohtamatta.


  2. Iik. Melkein menee kylmät väreet selkäpiissä…


  3. ”Ehkä ihmiskunnan historian olennaisin aines on sittenkin löydettävissä taikamiekoista, uljaista sotureista, petollisista naisista, lohikäärmeistä ja silmittömästä hurmeen vuodatuksesta?”

    Taisit juuri purkaa hallituksen mediastrategian Tehyn varalta…


  4. Syväanalyysini voi ulottaa koskemaan paitsi hallituksen tehy-taktiikkaa myös spekulatiivisia Huhtiniemen joukkohautoja, tupo-neuvotteluja, työmarkkinalainsäädäntöä perälautoineen, eläkepommia ja Suomen ulkopoliittista linjaa. Puhumattakaan hauraasta, me vastaan muut -asetelmaan perustuvasta kansallisesta identiteetistämme…


  5. Luepas Tanja ”Grendel”, John Gardnerin loistava
    versio tarinasta. Sen esittely löytyy
    http://www.bookrags.com/notes/gre/
    Siinä on analyysit ja kaikki samassa romaanissa.

    mg


  6. No joo joo. Eikun oikeesti, vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta! Kun vain ehtisi… Suomen-keikkailu on aina tällaista hyppäyksittäistä lentoa.

    Et muuten satu olemaan Helsingissä loppuviikosta?



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: