Emergenttiä elämää

Second Life on fantasiamaailma ja paikka, johon ihmiset kokoontuvat hengaamaan ja jutustelemaan keskenään. Se ei ole peli siinä mielessä, että sen maisemissa pyrittäisiin kovasti joihinkin tavoitteisiin tiettyjen sääntöjen ja keinojen jäsentämissä puitteissa.

SL ei kuitenkaan ole myöskään mikään 3D-chat. Se on mielenkiintoinen sosiaalinen koekenttä, jossa osallistujat voivat itse muokata ympäristöään koodaamalla ja tuottamalla käyttöönsä esimerkiksi esineitä, animaatioita ja ääniä.

Jotkut SL-pelaajat ovat vähän kunnianhimoisempia kuin toiset. Esimerkiksi freelancer-pelisuunnittelija Laukosargas Svarog on luonut SL:ään oman saaren, Svargan, jolla mallinnetaan virtuaalista ekosysteemiä. Svarog työskenteli aiemmin Lionheadilla jumalpelien klassikon Black & Whiten suunnittelijana.

Svargan maaperässä kasvaa puita ja kukkia, joiden siitepölyä tuuli ja mehiläiset kuljettavat paikasta toiseen. Siemenistä kasvaa uusia kasveja, jotka kukoistavat aikansa, levittävät ”geenejään” ja kuihtuvat sitten pois. Myös linnut lentävät ympäriinsä ja napsivat siemeniä, jotka voivat sopivaan paikkaan päätyessään alkaa itää uusiksi taimiksi. Kasaantuvat pilvet satavat aika ajoina sadepisaroina maahan. Kasvaakseen kunnolla kasvit tarvitsevat myös aurinkoa. Paikan valoisuusaste riippuu sekä pilvistä että auringon sijainnista taivaalla.

Monet asiat toimivat Svargalla funktionaalisesti, mutta myös estetiikalla on osuutensa asiaan. Esimerkiksi auringon laskiessa maahan laskeutuu pimeys, ja tuolloin voi havainnoida lepakoiden ja muiden yöeläinten liikehdintää.

Täällä ja täällä visioidaan, mitä kaikkea tämäntyyppisillä simuloinneilla voitaisiin tulevaisuudessa tehdä ja saada aikaan.

Ja pianhan meillä on myös Spore.

Via Edge.